Katu-, piha- ja puistoduuneja robottivetoisiksi

G01 rullaa nurmikolla rauhallista kävelyvauhtia, vetäen perässään ruohonleikkuria pitkin sisäpihan kaitaa viheriötä Otaniemessä. Matala, pienikokoinen robotti G01 etenee nurmella äänettömästi, vain polttomoottorileikkurin säksättäessä, ja robotin pehmustettu puskuri vaimentaa vaarattomiksi mahdolliset yllättävät törmäykset, vaikkapa äkillisesti liikehtiviin ihmisiin tai eläimiin. Kiinteät ja liikkuvatkin esteet G01 väistää, koska sen kulku perustuu Gim Oy:n kehittämään, tarkkaan visuaaliseen paikannukseen, jossa esteiden tunnistukseen käytetään laser-skanneria ja tarvittaessa kameroita. Robotti pystyy laskemaan sijaintinsa ”ihmismäisen” tarkasti, muutaman sentin tarkkuudella. Ensin ympäristöstä täytyy vaan tehdä robotin antureilla visuaalinen malli. Sitten samoilla antureilla verrataan senhetkistä näkymää malliin, ja robotti ”tietää” missä on ja missä väistettävät esteet ovat. Mitään avustavaa infrastruktuuria ei toimivuuteen tarvita, ja robottia voidaan käyttää myös sisähommiin, toisin kuin GPS-pohjaisilla menetelmillä.

Ympäristön hoidon työtehtävissä ja erilaisissa kuljetustehtävissä sisällä ja ulkona robotti on jo testauksessa. Työtehtäviä varten siihen on mahdollista kiinnittää vedettäviä tai työnnettäviä työlaitteita. Jatkossa esimerkiksi pyöriviä lakaisuharjoja, katupesureita, lumiauroja ja -linkoja voitaisiin käyttää robottityöntöisinä tai -vetoisina.

G01:n alusta on sähkökäyttöinen ja varustettu kahdella vetävällä pyörällä, joista molemmissa on oma moottorinsa. Robotin ohjaaminen onnistuu vetävien pyörien nopeuserolla. Se voi siten myös pyörähtää paikallaan, mikäli työlaite sen suinkin sallii. Nopeus on säädettävissä 0-10km tunnissa, joten vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei ole näköpiirissä kaduilla, pihoissa ja puistoissa, joissa robottia eri työlaittein varustettuna suunnitellaan käytettäväksi.

Robotin visuaalista paikannusta tuetaan aina nk. merkintälaskulla (dead-reckoning), jossa robotin paikkaa lasketaan perustuen edelliseen paikkaan, kuljettuun matkaan ja suuntaan. Tukena voidaan käyttää myös GPS:ää ja/tai muita navigointimenetelmiä. Ympäristön havainnointiin voidaan tarpeen mukaan käyttää lisäksi lämpökameraa ja erilaisia tutkia. Tiedot yhdistetään tilannetietoisuuskartaksi, josta saadaan erotelluksi staattiset ja liikkuvat kohteet, ja estää törmäykset näihin. Kohteita voidaan myös luokitella, joten autot, ihmiset ja muut liikkuvat voidaan erottaa toisistaan.

Sade, sumu, lumi tai pöly eivät työskentelyä estä, ja jos jokin menisikin pieleen, robotti hälyttää.

Kun työlaitteetkin saadaan sähkökäyttöisiksi, lähinnä akut kestäviksi, niin kaupunkiympäristöjen huolto- ja hoitotoimet saadaan huomattavan hiljaisiksi ja nykyistä selvästi saasteettomimmiksi.

Jätkäsaareen rakennettavassa Hyväntoivonpuistossa saattaa jo ennen seuraavaa vuosikymmentä bongata vakaan ja väsymättömän työjuhdan, joka ei pidä melua itsestään. Puskeepahan vaan menemään, stadilaisten viihtyvyyden eteen.