Helsinki kutsuu yrityksiä mukaan massadatan talkoisiin: anturoimaan, keräämään, analysoimaan ja hyödyntämään tietoa. Mitä kaikkea tiedolla voidaan tehdä, ratkaistaan esimerkiksi Staran hankkeessa joukolla, johon kuuluu erilaisia yhtiöitä startupeista suuryrityksiin.

 

Milloin lumiaura tulee kotikadulle? Koska työmatkan pyöräreitin hiekat puhdistetaan? Kannattaako lentoasemalle ajaa juuri nyt Kehän III:n kautta vai Tuusulanväylää pitkin?

Kaupunkilaisille on luvassa aiempaa täsmällisempää ja ajantasaisempaa tietoa ja sitä kautta yhä sujuvampia palveluja. Helsinki on rakentumassa älykkääksi kaupungiksi, jossa hyödynnetään massadataa.

Kaupunki ei yksikseen anturoi, kerää, analysoi tai hyödynnä tietoa vaan kutsuu mukaan dataosaajia.

Yksi tuore esimerkki massadatan hyödyntämisestä on rakentamispalvelu Staran kaksivuotinen hanke, johon on saatu Euroopan unionin aluerahastolta tukea. Siinä pilotoidaan massadatan mahdollisuuksia yhdessä yritysten kanssa.

Tiedot lumiaurauksista, hiekoituksista ja sujuvista reiteistä ovat esimerkkejä mahdollisista palveluista, joita älykkääseen kaupunkiin voidaan massadatan ansiosta rakentaa.

Hankkeessa on Staran ja yritysryhmän lisäksi mukana Tampereen kaupunki sekä veturina Elisa, jonka alustalle tietoa kerätään.
Hyödynnettävää tietoa kertyy kaupungille kaiken aikaa. Staralla on jo nykyisellään anturit reilussa 20 hyötyajoneuvossa, ja tietoa on mahdollista kerätä myös kuljettajien älypuhelinten sovelluksista.

– Staran sateenvarjon alla on kaikkiaan noin 2 000 hyötyajoneuvoa ja niissä on erilaisia lisälaitteita, kuten harjalaitteita, auroja, lumilinkoja ja katujen painepesulaitteita. Näistä muodostuu valtava erilaisten vaihtoehtojen kirjo, kertoo Ilpo Laitinen, Staran yksikönjohtaja.

Täsmällinen tieto jokaisesta laitteesta, sen kunnosta ja sijainnista, auttaa ratkaisemaan, miten niitä päästään käyttämään optimaalisimmin.

– Jos yhtälöä lähdettäisiin selvittämään mies- ja naisvoimin, kuluisi aikaa ja täyttyisi iso määrä exceleitä, eikä todellista tilannetta silti saataisi ajantasaisesti ratkaistua.

Yrityksille uusia bisnesmahdollisuuksia

Elisan IoT-ratkaisujen päällikkö Kari Terho muistuttaa, että massadatasta ei ole mitään hyötyä, ellei sitä osata käyttää. Hänen mielestään Helsingillä on nyt näytön paikka saada eri toimialojen ihmiset yhteen hyviä projekteja tekemään.

– Nyt on mahdollista oikeasti parantaa esimerkiksi asukkaiden elinympäristöä tai tehdä palveluista tehokkaampia. Tähän ei tarvita rakettitiedettä vaan pikemminkin rohkeutta viedä asioita eteenpäin toisella tavalla.

Helsingin kaupungin yritysasiamies Päivi Piispa kertoo, että kaupungin tavoitteena on massadatan avulla paitsi parantaa kaupungin palveluja, myös luoda yrityksille uusien tuotteiden ja palveluiden luomisen paikkoja.

– Yrityksillä on työkaluja rakentaa massatiedosta palveluja, jotka hyödyttävät kaikkia kaupunkilaisia. Datan avaaminen tarkoittaa uudenlaista yhteistyötä ja yrityksille mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan synnyttämiseen.

Avointa tietoa kaikille kaupunkilaisille

Staran päämäärä datan keräämisessä ei ole pelkästään koneiden ja niiden lisäosien reittien optimointi. Kun töitä tehdään yhä sujuvammin ja ketterämmin, kulutetaan vähemmän polttoainetta ja vähennetään päästöjä. Samalla rakennetaan kestävän kehityksen kaupunkia, jossa liikkuminen on aiempaa turvallisempaa.

Mitä kaikkea meneillään olevassa kaksivuotisessa pilotissa keksitään, ei vielä tiedetä. Pilotti päättyy syksyllä 2018, ja tavoitteena on, että tuolloin ja mahdollisesti jo aiemmin voitaisiin esitellä konkreettisia ratkaisuja.

Avoin data ja yhteistyö yritysten kanssa ei jää Staran pilottiin. Esimerkiksi Fiksussa Kalasatamassa on käytössä lukuisiä älykkäitä sovelluksia.

Yritysten lisäksi toki myös yksittäiset asukkaat voivat keksiä fiksuja ratkaisuja. Laitinen kertoo esimerkkinä Aurat kartalla -palvelun, jonka helsinkiläinen Sampsa Kuronen teki viikonlopun aikana harrasteprojektinaan.

– Kun tieto on avointa ja läpinäkyvää, päästään tasavertaiseen vuoropuheluun. Me voimme kertoa haasteestamme ja esittää, miten olemme ajatelleet sen ratkaista. Jos joku keksii paremman konstin, hienoa.

Kuten Staran pilotissa, myös muissa älykkäissä hankkeissa hyviä käytäntöjä ja ideoita ei pantata, vaan ne jaetaan eteenpäin.
Laitisen mielestä Staran pilotti on hyvä testi nähdä, kuinka uudenlainen ajattelu sopii kaupungin palvelujen tuottamiseen.

Teksti: Kirsi Riipinen