Suuraineistot tulivat – stadi, oletko valmis?

Miten stadi oikeasti toimii, miten siellä eletään? Mitä siitä pitäisi tietää, kenen, missä ja milloin? Massadataa, suuraineistoja, hyödyntämällä voidaan ajatella ja toimia todella isosti ja samaan aikaan yksilöidysti, kohdennetusti. Kaupunkilaisille tuotettavia palveluja halutaan enenevästi ja koko ajan tarkemmin ohjata kysynnän mukaan. Sitä pitäisi saada mitä tilaa, ei vähempää mutta ehkä hippasen enemmän. Ainakin laatua.

 

Melkein kaikkea mitataan jo. Mittaususkoisimmat vertailevat unikäyriä ja treenivaikutuksia, raportoivat niistä somessa. Epäuskoisemmat ovat varauksellisia mitattua elämää kohtaan, kysyvät mitä hyötyä, mitä haittaa?

Isossa kuvassa dataa on jo käytettävissä määrättömiä määriä. Lukemattomien eri lähteiden valtavia tietoaineistoja voidaan käyttää ristiin rastiin ja tietoja päivittää salamannopeasti. Yhdysvaltojen 2016 presidentinvaaleissa yhdistettiin ennennäkemättömällä tavalla verkkotietoja äänestäjien muihin tietoihin. Esimerkiksi äänestäjätietoja + kuluttajatietoja + sähköpostirekisteridataa + puhelinnumeroita + some- ja nettiselailutietoja. Tieto todella toi valtaa voittaneelle tukijoineen ja tuskaa hävinneelle kannattajineen. Vastuun perään voidaan joutua huutelemaan vielä pitkään.

Täällä vähän lähempänä, Tekesin tukemassa Tampereen teknillisen yliopiston, Turun Amk:n ja Tampereen Amk:n 2016-2019 Deeva-hankkeessa täräytetään yhteen asiakasdataa, asiakaskokemuksia ja tunteita. Tavoitteena on selvittää muun muassa miten olisi mahdollista kehittää uusia asiakasohjautuvia palvelutuotteita ja arvon yhteisluontia tukevia menetelmiä. Arvo- ja lisäarvolupauksiin tarvitaan tunnedataa: asiakkailta, sidosryhmiltä, työntekijöiltä. Ymmärrystä mielihyvän kokemuksista, virittyneisyydestä, hallinnan kokemuksista, myös elämän. Kohta tiedetään, ei vain oleteta tai luulla.

Palataan stadiin ja siihen miten ison datan ja kokeilujen (kolhujenkin?) kautta löydetään uusia tapoja ja välineitä tuottaa palveluja räätälöidymmin, oikea-aikaisemmin, edullisemmin. Aidosti kysyntäohjatusti ja kaupunkilaislähtöisesti. Ennen analysointiin syventymistä massadatan lähteet pitää selvittää ja tunnistaa sekä datan laatu varmistaa,

Reboot the City with Big Data on Helsingin, Tampereen ja Tampereen yliopiston yhteishanke, jossa hyödynnetään kaupunkien tuottamaa massadataa, suurtietoaineistoja. Massadatan avaaminen luo tilaa toiminta- ja palveluinnovaatioille ja tuo samaan pöytään, samalle alustalle, myös kehittäjät yrityksissä ja yhteisöissä.

Starassa liikkeelle on lähdetty mittaamisen laajentamisesta. Keräämällä monipuolisemmin ja perehtymällä vielä tarkemmin kaikkeen dataan mitä on saatavissa muun muassa kaupungin hyötyajoneuvoista. Kaluston telemetroinnin avulla ”isoveli ja isosisko” tietävät ja ennustavat kaluston käytön optimit ja hasardit. Lopulta myös sen, missä pärjätään tulevaisuudessa robotoidusti, missä taas tarvitaan ehdottomasti osaavia ihmisiä.

Kevääseen kääntyneen talven luunmurskauskelit yllättivät ainakin jalankulkijat ja ensiavun kipsaajat sekä hikityöllistivät talvikunnossapidon porukat. Epäsäännöllisen säännöllisesti toistuvia tilanteita, joita pitäisi ja haluttaisi ennakoida ja estää. Täsmäsäätietoja ja automatisoitua kalustoa käyttäen on mahdollista jatkossa puhdistaa ja hiekoittaa jalkakäytävät nopeasti ja tehokkaasti. Lumipyry tulee aina kuitenkin öisin tai muuten epäsuotuisaan ja ruuhkaisimpaan aikaan.

Pelle-Peppi Pelottomien hehkulamppuapurit vaihtuivat jo hohtodiodeiksi, joiden ansiosta talvipimeät kaupungitkin kylpevät edulliskäyttöisissä ledvaloissa. Reboot the City with Big Data -hankkeella halutaan osoittaa miten vähemmän voi kaupungissa oikeasti ja laajasti olla enemmän.

————————————————–
”Satunnainen väläyttelijä” zoomaa ja suuntaa kirkasvalon Reboot the City -massadatahankkeen vaiheisiin, tekijöihin, tuloksiin ja stipluihin.

Maaliskuussa näkymiä ja kuulumia vaihdettiin Staran Sami Ahervan ja Päivi Seikkulan kanssa.